Artjärven lyhyt historiikki

Artjärvi - pieni paikka, pitkä historia

Artjärvi on niitä paikkoja, jotka eivät pidä itsestään kovaa meteliä. Artjärvi oli oma kuntansa vuoteen 2011 asti, jolloin siitä tuli osa Orimattilaa. Maantieteellisesti ollaan Päijät-Hämeessä, mutta henkisesti vähän siellä sun täällä: Hämeen, Uudenmaan ja itäisemmän Suomen välimaastossa omassa rauhassa.

Artjärven tarina alkaa virallisesti keskiajalta. Ensimmäiset kirjalliset maininnat alueesta ovat 1400-luvulta, ja Artjärvi oli pitkään osa Porvoon pitäjää. Oma seurakunta perustettiin 1630-luvulla, mikä oli siihen aikaan merkittävä askel kohti paikallista omapäisyyttä – ja sitä Artjärvellä on riittänyt siitä lähtien. Oma kirkko, oma hallinto ja omat tavat pitivät huolen siitä, että kylä tiesi olevansa olemassa.

Elämä Artjärvellä on vuosisatojen ajan pyörinyt maanviljelyn, metsien ja vesistöjen ympärillä, ja tekee niin edelleen. Luonto on lähellä, ja rauhallisuuden lisäksi se tarjoaa loistavat mahdollisuudet erilaiseen harrastustoimintaan ja ammatinharjoittamiseen, kuten viljelyyn, metsästykseen ja kalastukseen. Artjärven kolme järveä ovat tunnettuja kuhajärviä, meillä on monta metsästysseuraa, ja paljon maatiloja joilta voi hankkia suoraan laadukasta lähiruokaa.

1800- ja 1900-luvuilla Artjärvi seurasi Suomen yleistä kehitystä: kansakoulu perustettiin, yhdistystoiminta vilkastui ja kylille nousi nuorisoseuroja, seurojentaloja ja urheilukenttiä. 1970-luvulla väkiluku oli parhaimmillaan jo yli pari tuhatta, ja Artjärvi oli hyvin elinvoimainen kunta. Kauppoja ja kouluja oli useampi, ja tapahtumia paljon.

Kuntaliitos Orimattilan kanssa herätti aikanaan tunteita, eikä syyttä. Oma kunta oli iso osa paikallista identiteettiä. Silti Artjärvi ei kadonnut kartalta, vaikka vaakuna jäikin historiaan. Kylät, ihmiset ja maisemat ovat yhä täällä, ja arki rullaa omalla painollaan. Palvelut ovat ehkä kauempana, mutta naapuri ei ole.

Nykyinen Artjärvi on yhdistelmä vanhaa ja uutta. Perinteinen maalaismaisema elää edelleen kyläyhdistysten, tapahtumien ja aktiivisten asukkaiden kanssa. Täällä arvostetaan hiljaisuutta, mutta ei yksinäisyyttä; omaa rauhaa, mutta myös yhteisiä talkoita. Artjärvi ei yritä olla mitään muuta kuin on – ja viime vuosina elinvoimaisuus ja aktiivisuus pitäjän sisällä on lähtenyt jälleen nousuun, josta yhtenä todisteena on uuteen kukoistukseen nousseet Artjärvi-päivät, ja vaikka nämä kotisivut :)

Lyhyesti sanottuna: Artjärvi ei ole suuri, eikä sen tarvitse olla. Sen historia on täynnä tavallista elämää, sitkeitä ihmisiä ja pieniä, mutta merkityksellisiä hetkiä. Ja jos täällä joskus tuntuu siltä, että aika kulkee hieman hitaammin, se ei ole vika – se on ominaisuus.

Artjärvestä on tehty useampi historiikki nyt jo edesmenneen Antero Antinin toimesta. Luonnollisesti Artjärvi -kirjan löydät esim. TÄÄLTÄ